Ykkösakselin ja Varsinais-Suomen Kylien yhteisen Kyläareena -keskustelusarjan toinen osa järjestettiin helmikuussa Ilmastoilta -teemalla. Biologi Mika Lehto avasi Perniön Lehmirannassa pidetyn tilaisuuden käymällä läpi itse ilmiötä; mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja miten se vaikuttaa ja miten tähän itse asiassa on tultu?
Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hakkuu ovat pääsyyllisiä käynnissä olevaan muutokseen. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä. Mika Lehdon mukaan hiilidioksidia on viimeksi ollut näin paljon 20 miljoonaa vuotta sitten. Puita kaatamalla ihmiset puolestaan karsivat hiilinieluja eli luonnon kykyä sitoa hiiltä ilmasta.
Hidas ilmastonmuutos on sinänsä luonnollinen osa maapallon kiertokulkua. Ihmisen vauhdittaman nykyisen ilmiön myötä lämpötila on kumminkin Suomessa noussut jo pari astetta 1800-luvun lopusta. Pohjoinen sijaintimme aiheuttaa sen, että lämpötilan nousu on nopeampaa kuin etelämpänä.
Vaikka ilmastonmuutosta pystyttäisiinkin vielä hidastamaan, jo vallitseva muutos on niin merkittävä, että sen vaikutukset on otettava huomioon, ja niihin on sekä varauduttava että sopeuduttava. – Älä istuta kuusta, oli Mika Lehdon helppo vinkki tuleviin muutoksiin.
Vakavasti ottaen ilmaston lämpeneminen edelleen johtaa monenlaisiin muutoksiin, jotka tulevat vaikuttamaan niin luontoon kuin yhteiskuntaan. Tulvat, kuivuus, myrskyt ja pitkät hellejaksot ja monet muut sään ääri-ilmiöt johtavat suoraan muun maussa nälänhätiin ja lisääntyviin metsäpaloihin ja kerrannaisina yhteiskunnalliseen epäjärjestykseen ja väkivaltaan, muuttoliikkeisiin, eriarvoisuuteen ja ihmisoikeusrikkomuksiin.
Pahinta Lehdon mukaan on kumminkin biodiversiteetin väheneminen, jolloin puhutaan jo elämän perusedellytyksistä.
Näiden madonlukujen jälkeen Lehto kumminkin muistutti, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi olla Suomessa helpompaa kuin monella muulla alueella. Meillä on osaamista ja teknisiä valmiuksia sekä kokemuksia varautumisesta.
– Nyt olisi mielestäni aika palauttaa kunniaan perinteinen kyläkulttuuri. Omavaraisuus, paikallinen osaaminen ja lähiyhteisön avustusvalmius ovat kaikki sellaisia tekijöitä, joilla on nyt nousevaa kysyntää, tiivisti Mika Lehto.
Pienten yhteisöjen mahdollisuudet vaikuttaa suuriin ekologisiin muutoksiin ovat sinänsä rajalliset. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on kuitenkin sen kokoluokan haaste, että sen ratkaisuun tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita – myös yhdistyksiä ja järjestöjä, muistutti puolestaan erityisasiantuntija Nora Backlund.
Kansalaistoiminta, yhdistykset ja kylät tarjoavat mainion alustan ilmastokestäville toimille ja kokeiluille. Valtakunnallisen Kestävän kehityksen viikon kautta maaseudun asukkaat ja toimijat pääsevät konkreettisella tavalla ja matalalla kynnyksellä mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja pohtimaan myös sopeutumista siihen sekä minkälaisiin tulevaisuuden haasteisiin pitää varautua.
Paikallinen kestävä ilmastoteko ei välttämättä tuo suuria päästövähennyksiä, mutta se saa kyläläiset ajattelemaan asiaa ja kenties muuttamaan omaa käyttäytymistään ilmastoviisaaseen suuntaan.
Olennaista yksittäisen yhdistyksen ilmastotoimissa on, että ylipäätään tehdään jotain. Hyvä on myös selvittää, mitä kylällä jo tehdään; monet perinteiset yhdistysten toimet ovat jo usein kestävyyttä edistäviä perusluonteeltaan. Ja sitten voidaan osallistua vaikkapa Kestävän kehityksen viikolle, joka nyt vuonna 2024 järjestetään 23.–29.9.
Nora Backlund luetteli erilaisia toimia ja tempauksia, joita Kestävän kehityksen viikon aikana eri puolilla Suomea on tehty: palstaviljelyä, energiaratkaisuja, työpajoja ja kursseja, kirjanvaihtokaappeja, varautumissuunnittelua, kimppakyytejä, erilaisia opastuksia, keskustelutilaisuuksia ja vaikka mitä.
Yhdessä tekeminen on yhdessä vaikuttamista – myös ilmastoasioissa.
Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen Kylät ry
